Evogenom Sport -geenitesti tarjoaa aktiiviliikkujalle kiinnostavaa tietoa

*Kaupallinen yhteistyö Evogenom bioteknologiayrityksen kanssa. Sisältää alennuskoodin.

Noin 20-50% kustakin ihmisen ominaisuudesta perustuu vanhemmilta perittyjen geenien muodostamaan genotyyppiin. Fenotyyppi, ilmiasu, eli se millainen ihminen lopulta on, muodostuu sen sijaan ympäristön ja genotyypin yhteisvaikutuksesta. Geenien perusteella on siis mahdollista selvittää ihmisen taustaominaisuuksia, mutta geenien lisäksi siihen, millainen meistä kustakin tulee, vaikuttaa myös se ympäristö, jossa elämme. Suorituskyvyn näkökulmasta geenien avulla voidaan esimerkiksi selvittää, ovatko ihmisen vahvuudet kestävyys- vai voimapuolella, mutta tietysti harjoittelu vaikuttaa lopulta siihen, korostuuko ihmisen suorituskyvyssä voima- vai kestävyysominaisuudet. Pelkästään vahvat kestävyysgeenit eivät vielä tee kenestäkään hyvää kestävyysjuoksijaa.

Evogenom Oy on suomalainen bioteknologiayritys, joka tuottaa geenitestejä tavallisille suomalaisille, terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisille sekä urheilijoille ja valmentajille. Yrityksen tavoitteena on edistää genetiikan avulla terveyttä ja hyvinvointia. Kaikki analyysit perustuvat tieteellisesti tutkittuun tietoon ja yritys on sitoutunut toimimaan eettisesti yksilön tietosuojaa kunnioittaen. Evogenom tarjoaa kolmea erilaista geenitestipakettia, joista itse pääsin tekemään Sport -geenitestin. Sport -geenitesti on suunnattu erityisesti aktiiviliikkujille ja urheilijoille. Sen lisäksi, että geenitestin tarjoamat tiedot ovat älyttömän kiinnostavia, tiedoja voi hyödyntää esimerkiksi harjoittelun suunnittelussa.

Evogenom Sport -geenitestin raporttiin kuuluvat seuraavat osiot:

  • Valmennus- ja harjoitteluominaisuudet
  • Uni ja lepo
  • Nautintoaineet
  • Painonhallinta
  • Ravinto
  • Vitamiinit
  • Hivenaineet ja mineraalit
  • Terveys ja oma keho
  • Allergiat
  • Satunnaiset mielenkiintoiset ominaisuudet
  • Persoonallisuus
  • Lääkevasteet

Voit lukea raportin eri osioista lisää täältä.


Geenitestin tekeminen oli helppoa. Sain näytteenottopakkauksen postissa suoraan kotiin. Annoin sylkinäytteen näytteenottopakkauksessa olevaan putkiloon ja lähetin pakkauksen paluupostina takaisin Evogenomille. Geenitietoni analysoidaan ja saan tuloksista raportin lähiaikoina.

Olin aluksi hieman epävarma, uskallanko tehdä geenitestin, mutta tutustuttuani yrityksen toimintaperiaatteisiin sekä itse geenitestiin, innostuin. On suorastaan hykerryttävän mielenkiintoista päästä tutustumaan geenitestin tarjoamaan tietoon ominaisuuksistani. Kerron heti lisää, kun saan raportin käsiini. Jos innostuit selvittämään, mitä geenit kertovat sinusta, voit ostaa Sport -geenitestin nyt erikoishintaan.

Koodilla LILLISPORT saat Sport -geenitestin hintaan 190€ (normaalisti 295€). Tarjous on voimassa 3.5. saakka.

Maratonkuntoon ensi syksyksi?

Kirjoitin viime syksynä useampaan otteeseen tänne blogiin suunnitelmistani lähteä parantamaan maratonennätystäni tänä keväänä Tukholman maratonille. Uskoin vielä syksyllä vahvasti siihen, että kesäkuun alussa olisi jo mahdollista matkustaa turvallisesti naapurimaahan juoksemaan. Aika pian noiden suunnitelmien julki tuomisen jälkeen kävi kuitenkin selväksi, ettei Tukholman maratonia tultaisi järjestämään – tai että minä en ainakaan olisi lähtöviivalla, vaikka järjestettäisiinkin. Kun juoksukisojen tilanne on ollut epävarma, minun on ollut vaikea löytää motivaatiota kovempaan treenaamiseen. Juoksin tammi- ja helmikuussa todella vähän. Kevään edetessä olen kuitenkin alkanut taas kuulla katujen kutsun ja saanut juoksutreeneistä kiinni.

Maraton ei ole minulle mikään jokavuotinen juoksutapahtuma. Vaikka olen harrastanut pitkänmatkanjuoksua jo useamman vuoden ajan, en ole luonut maratoniin samanlaista suhdetta kuin moni seurakaverini. Olen juossut elämässäni yhteensä vain neljä maratonia. Edellisen kerran taitoin tuon kuningasmatkan Tallinnassa syyskuussa vuonna 2018. Ennätykseni puolimaratonilla (1:34:54) ja kympillä (42:49) ovat suhteessa paremmat kuin maratonilla (3:28:18).

Syitä maratonin välttelyyn on monia. Minulla on krooninen lonkkavamma, jonka kanssa joudun elämään, halusin tai en. Saan vaivan pidettyä aika hyvin kurissa, mutta hirveän suuria viikkokilometrejä en uskalla ahmia. Minulla on ortopediltä lupa juosta, mutta olen silti varovainen. En halua leikkiä terveydelläni, enkä toisaalta elää kroonisen kivun kanssa, joten pakaran ja lantion seudun lihasten pitää olla todella hyvässä kunnossa pitkien lenkkien pidentyessä.

Toinen syy, miksi olen vältellyt maratonia, on herkkä vatsani. En ole oikein meinannut löytää vatsalleni sopivia energiavalmisteita. Puolimaratonilla lisäenergian tarve on vielä vähäinen, mutta maratonia on mahdoton taittaa ilman että saan nesteitä ja energiaa imeytymään. Rauhallisilla peruskestävyyslenkeillä lisäenergian ottaminen vielä onnistuu, mutta kun pitäisi juosta aerobisen kynnyksen tuntumassa, vatsa on huomattavasti herkempi reagoimaan iskutukseen.

Alhaiset rautavarastot, ajoittaiset palautumisongelmat ja rajallinen treeniin käytettävä aikaresurssi ovat osaltaan pitäneet maratonhaaveita piilossa. En ole kiinnostunut maratonkeräilystä, vaan haluan tavoitella uutta ennätystä. Yksi syy maratonien välttelyyn taitaa olla puhtaasti se, että alimatkat ovat minulle mieluisampia kuin täysmaraton.

Haluan nyt kuitenkin pitkästä aikaa lähteä kokeilemaan, mihin rahkeeni riittävät maratonilla. Tälle keväälle ei ole tiedossa maratontapahtumia (saati maratonkuntoa), joten olen päättänyt lähteä suunnittelemaan treenejä kohti syyskuussa toivottavasti järjestettäviä maratontapahtumia. Kesä on minulle otollista treeniaikaa, koska opettajana minulla on yli kahden kuukauden kesäloma. Varteenotettavia tapahtumavaihtoehtoja ovat Tallinnan maraton sekä Finlandia maraton rakkaassa opiskelukaupungissani Jyväskylässä.

Sykkeeni ovat olleet vielä normaalia korkeammalla laiskan alkukevään jäljiltä, mutta vähitellen juoksu on alkanut taas kulkea lähes vanhaan malliin. Olen ottanut nyt ohjelmaan viikottaiset vauhtitreenit sekä pitkän lenkin, mutta pitänyt viikon kokonaiskilometrit vielä maltillisina, 40-50 kilometrin välillä. En halua rasitusperäisiä vammoja sotkemaan suunnitelmia, joten kasvatan viikkokilometrejä vähitellen. Pidän tiukasti huolta siitä, että teen joka viikko juoksua tukevaa voimaharjoittelua, joko koulun kuntosalilla tai kotitreeninä. Olen taas pienen tauon jälkeen jatkanut myös pilatesharjoittelua, kun pistin online-tunnit pystyyn Facebookissa. Pilates tukee osaltaan juoksuharjoittelua mielettömän hyvin ja pitää myös ilmiselvästi lonkkaoireilua kurissa.

Aikaa syyskuuhun on vielä paljon, viisi kuukautta, joten ehdin rakentaa nyt vähän piilossa olevaa juoksukuntoani rauhassa vailla kiirettä. Seuran treenit ovat olleet jäissä koronan vuoksi, mutta olen käynyt juoksemassa ja hoitamassa sosiaalisia suhteita juoksukaverien kanssa pienissä porukoissa. Isompi lapsistani ei enää oikein innostu pyöräilystä juoksulenkkiseuranani, mutta kuopukselle hidas vauhtini on vielä ihan sopiva. Yksin lenkkeillessä olen kuunnellut ahmien true crime -kertomuksia (vahva suositus: Jäljillä -podcastille).

Miltä sinun treenikevääsi näyttää? Oletko sinä asettanut itsellesi tavoitteita?

❤ Lilli G (olen Instagramissa nimimerkillä lilligronroos)

KUVAT: Milla Palkoaho

Edit: Kympin ennätys korjattu oikealle minuuttilukemalle 43 -> 42. Unohdin, miten nopea olen. 😀