Joulu Kuralan Kartanotilalla

Kun mieheni vanhemmat syksyllä ehdottivat, että lähtisimme tänä vuonna viettämään joulua Kuralan Kartanotilalle Pöytyän Yläneelle, olin valmis antamaan mahdollisuuden uudenlaiselle joulunviettotavalle. Rakastan joulua ja jouluperinteitä, mutta sisäinen marttani on pikkulapsiarjessa kuihtunut sen verran pieneksi, että istuminen valmiiseen joulupöytään kiinnosti. Vaikka nautin oman kodin joulusta, uskoin löytäväni joulumielen  myös kauniissa kartanoympäristössä.

Yläne sijaitsee Varsinais-Suomessa, noin 50 kilometrin päässä Turusta. Helsingistä Yläneelle ajaa vähän alle 2,5 tuntia. Kuralan kartanotilan omistaa noin ikäiseni pariskunta, Matti Koivisto ja Laura Naire-Koivisto. Pariskunta osti tilan kymmenen vuotta sitten. Heillä on kaksi alakouluikäistä tyttöä, koira ja kaksi kissaa.

Kartanotilalla järjestetään muun muassa kokouksia, koulutustilaisuuksia ja juhlia. Päärakennus on rakennettu 1830-luvulla. Sitä on remontoitu vanhaa kunnioittaen. Ruokailutilat ovat kauniit ja tilavat. Yläkerrassa on kolme majoituskäyttöön tarkoitettua huonetta. Osa talosta on isäntäväen omassa käytössä. Päärakennuksen lisäksi kartanotilalla on kolme vuokramökkiä, savusauna, tanssilato ja koirahalli, jossa voi harjoitella agilityä. Yläneen lähistöllä on monia kansallispuistoja ja luonnonpuistoja, joten kartanotila sopii majoituspaikaksi aktiivilomailuun.

IMG_5500
Kaunis vaalea päärakennus on rakennettu 1830-luvulla.
IMG_5503
Majoituimme Kurki-mökissä, joka sijaitsee jokivarressa noin 150 metrin päässä kartanon päärakennuksesta. Mieheni vanhemmat majoittuivat päärakennuksen yläkerrassa ja sisko Rahka-mökissä.

Meidän ydinperhe majoittui 4-6 hengelle tarkoitetussa Kurki-mökissä, joka sijaitsee jokivarressa noin 150 metrin päässä kartanon päärakennuksesta. Pienen punaisen tuvan alakerrassa on eteinen, tupakeittiö, wc, sekä suihku- ja saunatilat. Yläkerran parvella on yhteensä neljä sänkyä. Viihdyimme mökissä hyvin. Se oli siisti ja toimiva meidän neljän hengen perheelle. Hyvin varusteltua keittiötä emme juurikaan tarvinneet, koska söimme kaikki ateriat pientä iltaherkuttelua lukuun ottamatta päärakennuksessa.

Joulun vietto Kuralan kartanotilalla alkoi jouluaattona aamupäivällä ja päättyi tapaninpäivänä lounaaseen. Kaikki ateriat syötiin kartanon päärakennuksessa. Isäntäparin lisäksi järjestelyissä oli auttamassa kokki ja isäntäparin vanhemmat. Auttelivatpa alakouluikäiset tytötkin ihailtavalla asenteella muuta perhettä. Aattona lounaaksi oli riisipuuroa ja päivälliseksi perinteinen jouluateria. Joulupäivälounaalla tarjolla oli uunilohta, perunoita ja salaattia, päivällisellä lähiruokanoutopöytä. Tapaninpäivänä lounaaksi tarjottiin maa-artisokkakeittoa oman maan maa-artisokista. Monien muidenkin ruokien ainesosat olivat peräisin omasta maasta, lähimetsistä tai paikallisilta yrittäjiltä.

IMG_5484
Ruoka oli todella maistuvaa. Myös lapset löysivät noutopöydistä syötävää.
IMG_5430
Joulupukin tuloa jouduttiin odottamaan meidän lasten maltin näkökulmasta vähän turhan pitkään. Oman kodin joulussa pukki on tilattu paikalle jo iltapäivällä laukaisemaan jännitystä.

Yhteistä ohjelmaa oli kahden vuorokauden aikana sopivan maltillisesti, jotta aikaa oli myös rentoutumiselle. Aterioiden lisäksi aatoiltana oli saksalais-yläneläisen pariskunnan esittämää joulumusiikkia, sekä joulupukin vierailu. Pukin konttiin sai laittaa jokaiselle vieraalle 1-2 pakettia. Aivan mökkimme vieressä sijainnut savusauna lämpeni sekä jouluaattona että joulupäivänä. Lisäksi joulupäivänä oli lounaan jälkeen opastettu luontoretki ja tikkupullan paistoa. Illallisen jälkeen oli mahdollisuus jäädä laulamaan kauneimpia joululauluja. Tapaninpäivän aamuna lapset ja aikuiset pääsivät hevoskärryajelulle.

Kartanon pihapiiri on kaunis, mutta valitettavasti lasten ulkoilut jäivät tällä reissulla vähiin tikkupullan paistoa ja hevoskärryajelua lukuun ottamatta. Eteläisen Suomen joulusäässä oli toivomisen varaa. Onneksi joulupäivän vastaisena yönä satoi vähän lunta ja tapaninpäivän kärryajelulla oli jopa lähes talvinen tunnelma. Itse olisin halunnut lähteä tutkimaan lähistöllä olevia luontoreittejä juosten, mutta flunssainen olo pakotti lepäämään. 

IMG-5448
Savusauna ja tikkupullan paistaminen olivat minulle uusia kokemuksia. Foliolla päällystetyt harjan varret toimivat tikkupullan paistossa erinomaisesti.
IMG_5514
Viimeisenä yönä satoi vähän lunta. Idyllinen pihapiiri näyttäytyi aivan uudessa valossa, kun hento lumikerros peitti maan.

Joulu on jännittävää aikaa lapsille, ja ainakin omillani se helposti purkautuu ei niin salonkikelpoisena käyttäytymisenä. Erityisen vaikea lasten oli hillitä itseään aattoiltana. Joulupukki vieraili kartanossa vähän turhan myöhään, vasta kahdenksan aikaan. Lapset ehtivät jo väsyä odottamiseen. Joulupäivänä lasten oli sen sijaan vaikea malttaa käydä syömässä kartanon päärakennuksessa, kun uudet lelut kuumottelivat mökissä. Onneksi ilmapiiri oli salliva. Kukaan ei tuntunut katsovan kieroon lasten elämöintiä, vähiten kartanonväki itse. Emme myöskään väkisin vaatineet lapsilta ohjelmanumeroihin osallistumista, vaan lähdimme oman mökin rauhaan, kun siltä tuntui. Mielestäni joulussa on tärkeintä rentous. Jouluna lasten ei ole pakko jaksaa edustaa.

Kaiken kaikkiaan Kuralan Kartanotilan joulu oli miellyttävä kokemus. Tunnelma oli kiireetön ja leppoisa. Ruoka oli maukasta ja monipuolista. Isäntäväen luoma rento ja välitön ilmapiiri toi joulun viettoon kotoisuutta. Kyllä joulun tunnelmaan voi päästä muuallakin kuin kotona. 

❤ Lilli G (Instassa lilligronroos)

 

Lenkillä Lontoossa

Minulla on tapana ottaa lenkkarit mukaan myös kaupunkilomille. Lyhyetkin aamuhölkät tasaavat matkustamisen ja normaalista poikkeavan ruokavalion aiheuttamaa turvotusta. Voin paremmin, kun pääsen liikkumaan. Toisaalta lenkillä kaupunkia tulee tarkastelua vähän erilaisin silmin kuin muuten. Usein etsin kiinnostavia ja kauniita asuinalueita. Tutkin rakennnusten arkkitehtuuria ja aistin tunnelmaa. Seuraan ihmisiä arkisissa askareissaan. Yritän myös löytää luontoalueita, joita isoistakin kaupungeista yleensä löytyy, kun vähän etsii. 

Vietimme itsenäisyyspäiväviikonloppuna kolme päivää Lontoossa ilman lapsia. Olimme varanneet keikkaliput sunnuntaille, mutta keikka valitettavasti peruuntui. Ohjelmassa oli vain suunnitelematonta seikkailua Lontoon kaduilla, sekä ystävien kanssa hengailua. Rento aikatauluttamaton ajelehtiminen sopi minulle vallan mainiosti katkaisemaan kiireisiä syksyn viimeisiä työviikkoja. Olin etukäteen ajatellut, etten ottaisi lenkkikamppeita mukaan tällä kertaa, koska matkustimme vain käsimatkatavaroiden kanssa. Sujautin kuitenkin viime hetkellä lenkkarit ja juoksuvaatteet reppuun. Mitäs sitä ihminen itselleen voi.

Lontoosta löytyy puistoalueita sieltä täältä. Moni niistä oli juosten saavutettavissa hotelliltamme, joka sijaitsi Chalk Farmin metroaseman kupeessa, Camdenin ja Hampsteadin välissä. Ensimmäisenä aamuna hölkkäsin Hampstead Heathin alueelle. Sinne oli hotelliltamme matkaa noin kilometrin verran. Hampstead Heath on 320 hehtaarin kokoinen viheralue Hampsteadin ja Highgaten välimaastossa. Alueella on paljon risteileviä baanoja ja metsäpolkuja. Maasto on kumpuilevaa. Ympäristö on puhdas ja kaunis.

Hampstead Heath on sen verran suuri, että siellä lenkkeillessä unohtaa olevansa miljoonakaupungissa. Itsensä voi kuvitella keskelle englantilaista maaseutua. Toisaalta puiston eteläiseltä puolelta näkyy Lontoon keskustan upea siluetti, joka taas muistuttaa kauempana sykkivästä suurkaupungista. Pysähdyin monta kertaa lenkin aikana vain hengittämään raikasta ilmaa ja ihailemaan ympäristöä. Myös viheraluetta ympäröivät asuinalueet hivelivät silmää. Rakastan lontoolaista arkkitehtuuria! Olisin voinut kierrellä kortteleita ristiin rastiin vaikka kuinka kauan.

Lontoo3
Hampsteadin alueella on paljon hienoja taloja.
Lontoo2
Hampstead Heathin eteläkärjestä avautuu upea maisema Lontoon keskustaan.

Toisena aamuna juoksin vähän Hampstead Heathia urbaanimmassa ympäristössä, kun kiersin Primrose Hillin ja Regent’s Parkin puistoalueet. Primrose Hill sijaitsee Regent’s Parkin pohjoispuolella ja mäen päältä avautuvat upeat maisemat Lontoon keskustaan. Wikipedian mukaan Primrose Hillin puistoalueella on myös ulkoilmakuntosali, mutta sitä en itse nähnyt (en kyllä etsinytkään). Regent’s Park on yksi Lontoon kuninkaallisista puistoalueista. Lontoon eläintarha sijaitsee puistossa. Puiston ympäri pystyy kiertämään noin 4,5 kilometrin lenkin.

Olin ajatellut harjoittaa puistohyppelyä ja juosta Regent’s Parkista vielä Hyde Parkin ympäri ja sieltä Buckinghamin palatsille. Tästä olisi saanut mukavan noin 15-20 kilometrin lenkin. Minulla oli aamulla herätessä kuitenkin sellainen olo, että pitkään sahannut flunssa saattaisi tehdä comebackia taas kerran, joten jätin lenkin lyhyeksi. Arvio oli oikea ja päätös jälkikäteen tarkasteltuna viisas, vaikka jäikin harmittamaan, etten päässyt ottamaan juoksukuvaa Buckinghamin palatsin edessä :D.

Usein vieraassa ympäristössä lenkkeillessäni leikittelen ajatuksella, miltä tuntuisi, jos olisin paikallinen. Kaikkialta maailmasta löytyy ihmisiä, joille juoksu on yhtä luonnollinen osa elämää kuin minulle itselleni. Ihmisiä, jotka nauttivat yhtä paljon juoksun tuomasta vapauden tunteesta kuin minä. Juoksuvermeissä tunnen kuuluvani joukkoon. Tunnen vahvaa sielunsisaruutta muita juoksun harrastajia kohtaan. Lenkkareille saa jatkossakin löytyä tilaa matkalaukusta, minne ikinä matkustankin. 

Lontoo5
Sää suosi meitä joulukuun alun reissullamme. Kuva otettu Regent’s Parkista.

Lontoo4

❤ Lilli G (Instagramissa lilligronroos)