Kahdeksan vinkkiä lasten talvipyöräilyyn

*Yhteistyössä Frog Bikes -lastenpyörämerkin kanssa.

Vaikka olen itse monena vuonna pyöräillyt työmatkoja lumella ja jäällä, kynnys lähteä lasten kanssa pyöräilemään talvella on ollut jostain syystä suuri. En ole tainnut aiemmin edes tulla ajatelleeksi, että pyöräilyä voisi jatkaa lasten kanssa myös lumiseen aikaan. Olen tänä talvena ihaillut Lapsi pyöräilee -Instagram-tiliä ylläpitävän Tuomas Rytkyn lasten reipasta pyöräilyä. Pyysin Tuomasta vierailevaksi kirjoittajaksi blogiini jakamaan vinkkejä lasten talvipyöräilyyn. Annan siis puheenvuoron hänelle:

1. Pyöräilkää myös talvella

Talvipyöräily ei tietenkään ole yhtä helppoa ja sujuvaa kuin lämpimämpänä vuodenaikana. Pidempi vaaterumba kuitenkin kannattaa, koska talvella hankittu rutiini, ajotaito ja kunto ovat kuin laittaisi rahaa keväällä aukaistavaan säästöpossuun. Lasten kannalta talvi on kiitollista myös siksi, että kupsahtelut sattuvat vähemmän kuin kesällä. Tähän auttaa paitsi paksumpi vaatetus, myös se, että karhea asvaltti on piilossa lumen ja jään alla. Talven kauneudestakin saa pyörällä erilaisen käsityksen kuin muilla liikkumistavoilla. Pakkaskaudella voi myös päästä pyöräilemään paikkoihin, joihin kesällä ei ole asiaa, kuten järven jäälle tai suolla kulkevalle polulle.

2. Tarkkaile alustaa

Uskoakseni liukkauden pelko on yksi tärkeimmistä syistä jättää niin lapsen kuin aikuisen pyörä varastoon. Nastarenkaat tietysti poistavat ongelman, mutta jos joka päivä ei tarvitse pyöräillä, nastarenkaat eivät ole välttämättömyys. Luminen kevyen liikenteen väylä tai pyörätie on harvoin kovin liukas. Pyöräväylien kunnon tarkkailu ennen fillarointia kannattaa lasten kanssa muutenkin: mitä pienemmät renkaat lapsen pyörässä on, sitä vähempi pöperölumi tekee pyöräilystä hankalaa ja ”kiemurtelevaa”.

3. Huolla(ta) pyörä ennen talvea tai viimeistään talvella

Tämäkin koskee tietenkin yhtälailla aikuisen kuin lapsen pyörää. Talvi ja laiminlyöty pyörä aiheuttavat varmasti hampaiden kiristelyä jäätyvien vaijereiden ja kankean kulkupelin muodossa. Syksyllä huollattamisessa on sekin hyvä puoli, että huoltojonot ovat pituudeltaan vain murto-osia keväisten jonojen pituudesta.

4. Osta lapselle kunnollinen kypäränaluslakki

Lapsi ei tarvitse talvipyöräilyyn kuin yhden erikoisvaatteeen: kunnollisen kypärämyssyn. Pipon tai muun ei-pyöräilylakin päällä kypärä ei pysy kunnolla. Siksi kypäränaluslakki on todella hyvä hankinta. Huppumallinen lakki suojaa myös korvat, niskan ja kaulan tehokkaasti. Muut vaatteet voivatkin olla normaaleita ulkoilukamppeita, mutta säänmukainen kerrospukeutuminen on tietenkin tie lämpimänä pysymiseen. Lahkeiden, hihojen ja paidan helman on syytä olla pyöräillessä tarpeeksi pitkiä!

5. Muista näkyvyys

Pyöräilijä näkee kyllä, mutta näkyykö pyöräilijä? Heijastimet ja valot siis kuntoon. Heijastinliivi on lapselle(kin) loistava lisä.

6. Menkää poluille

Yksi pyöräilyyn kuuluvista lempifraaseistani on, että poluilla ajaminen on pyöräilytaitojen superfoodia. Tämä pitää paikkansa talvellakin. Lumi kuitenkin tekee poluista keskimäärin merkittävästi helpompia, joten lapsen kanssa voi ajella paikoissa, joihin ei kesällä voisi mennä. Toisaalta lumeen on myös suhteellisen mukava kaatua metsässäkin, jos taidot loppuvat kesken.

7. Tarkista rengaspaineet

Paineiden säännöllinen tarkistaminen kannattaa toki aina, mutta varsinkin talvella, jos renkaat on pumpattu lämpöiseen vuodenaikaan. Kun ulkoilman lämpötila laskee, laskee myös ilmanpaine renkaassa jonkin verran. Jos lapsi valittaa, että pyöräily on raskasta, kannattaa ensimmäisenä puristella renkaita – onhan kumeissa tarpeeksi ilmaa?

8. Juttele talviliikenteestä lapsen kanssa

Vähän isomman muksun kanssa kannattaa porista siitä, miten liikenteessä käyttäytymistä pitää muuttaa talvella. Ensinnäkin ennakoinnin merkitys kasvaa kesääkin tärkeämmäksi, koska jarrutusmatkat ovat pidempiä ja äkkiliikkeet päättyvät helpommin kaatumiseen. Toisaalta lumikasat ja -vallit luovat näkemäesteitä paikkoihin, joissa ei tarvitse lumettomana aikana erityistarkkaavaisuutta.

View this post on Instagram

A post shared by Tuomas Rytky (@lapsipyorailee)

Millainen on turvallinen pyöräilykypärä lapselle?

Lapsilla on todella hyvät Frogin pyörät (saatu blogiyhteistyönä), mutta häpeän myöntää, että olen kiinnittänyt hirveän vähän huomiota lasten pyöräilykypäriin. Kypärien hankinnassa merkittävin tekijä on ollut tähän mennessä halpa hinta. Esikoinen on käyttänyt viime aikoina jopa minun vanhaa pyöräilykypärääni, vaikka se on aika reilun kokoinen hänelle. Elämää nähnytkin se on. En ole miettinyt kypärien istuvuus- tai turvallisuusseikkoja silloinkaan, kun olen antanut lasten pitää lippistä pyöräilykypärän alla. Havahduin kypärien turvallisuusasioihin, kun eräs pyörien parissa työskentelevä tuttuni huomautti asiasta minulle. Hän totesi, ettei lippalakkia suositella pidettäväksi pyöräilykypärän alla, koska kypärä nousee lippalakin päällä liian korkealle, jolloin kypärän istuvuus kärsii. Hän myös kehoitti tutustumaan kypärien yleisiin turvallisuusohjeisiin. Niinpä minä tein.

Pyöräilykypärän turvallisuudessa tärkein seikka on hyvä istuvuus. Kypärän pitää istua napakasti päässä. Säätövaraa kypärässä kannattaa olla sen verran, että pipo mahtuu tarvittaessa kypärän alle. Kypärää pitää varjella käytössä, koska esimerkiksi putoaminen kovalle lattialle voi aiheuttaa kypärään mikrohalkeamia, joita ei näe paljaalla silmällä. Kovia iskuja kokenut kypärä kannattaa vaihtaa uuteen, koska se ei ole enää turvallinen. Pyöräilykypärän ilmanvaihto vaikuttaa sen käyttömukavuuteen. Kovin umpinainen kypärä voi olla ahdistava kesähelteellä. Toisaalta pyöräilykypärän ulkonäköönkin kannattaa kiinnittää huomiota sikäli mikäli se lasta kiinnostaa. Vain päässä pidetty kypärä suojaa iskuilta.

Löysin lapsille Redin Stadiumista uudet Occano MIPS -pyöräilykypärät, jotka vaikuttivat hinta-laatusuhteeltaan hyvältä ostokselta (49,99€/kpl). Kahdeksanvuotiaalle ostin koon 53-58 ja viisivuotiaalle koon 50-54 kypärän. Kypärät istuvat napakasti lasten päissä. Takaraivoa kypärä suojaa hyvin, mutta otsan kohdalta kypärä voisi tulla vielä vähän alemmaskin. Kypärissä on MIPS (Multi-directional Impact Protection System) -turvajärjestelmä, joka suojaa aivoja niihin kohdistuvilta kiertoliikkeiltä, joita syntyy vinosti tulevissa iskuissa. Idea MIPS -turvajärjestelmässä on, että kypärän ulko- ja sisäosa pääsevät iskussa liukumaan suhteessa toisiinsa, jolloin kiertoliike vähenee. MIPS -turvajärjestelmä saattaa vähentää vakavan aivovamman riskiä onnettomuustilanteessa. Occano MIPS -pyöräilykypärissä on myös niin sanottu turvasolki, joka estää lapsen kuristumisen, jos kypärä on päässä esimerkiksi kiipeilyleikeissä.

Hyvä kypärä ei tietenkään yksin suojaa lasta pyöräilyn vaaratekijöiltä. Liikumme pyörillä paljon vilkkaasti liikennöidyillä kevyen liikenteen väylillä, joten olen opettanut lapsia tarkkailemaan ympäristöään ja ajamaan liikennesääntöjen mukaisesti. Lapsi on aika heikoilla törmäystilanteessa aikuisen pyöräilijän kanssa, autoista nyt puhumattakaan. En voi täysin poistaa pyöräilyn riskejä, mutta ainakin voin vaikuttaa pyöräilyn turvallisuuteen asianmukaisilla varusteilla.

Viisi vinkkiä onnistuneeseen pyöräretkeen lasten kanssa

*Blogiyhteistyö Frogbikes -lastenpyörämerkin kanssa.

Pyöräretkeily on ollut tänä kesänä meidän perheen juttu. Pisimmillään olemme tehneet 4- ja 7- vuotiaiden lasteni kanssa noin viidentoista kilometrin lenkkejä ja alle viiden kilometrin matkat olemme taittaneet lähes poikkeuksetta pyörillä.

Onnistunut pyöräretki lasten kanssa ei ole itsestäänselvyys. Lapset ovat erilaisia. Oma esikoiseni lämpeni paljon kuopusta hitaammin pidempien matkojen pyöräilyyn. Toisaalta olen ollut tarkkana, etten tapa sisukkaan kuopukseni intoa liian pitkillä pyöräretkillä. Olenkin ottanut tavoitteeksi, että lapset tulisivat joka kerta pyöräretkeltä hyvällä mielellä kotiin. Toistaiseksi tämä tavoite on toteutunut.

Laitan tässä postauksessa jakoon vinkit, joiden avulla ainakin omat lapseni ovat innostuneet pyöräretkeilystä.

1. Väljät aikataulut

Suhtaudun pyörällä liikkumiseen lasten kanssa niin, että matkanteko on tärkeämpää kuin päämäärä. On voitto, jos lapset jaksavat pyöräillä suunnitellun reitin hyvällä mielellä, viis siitä miten kauan matkaa taitetaan.

Asumme metroreitin varrella ja varsinkin aluksi tein reittisuunnittelua niin, että jos nuorimmaisen voimat ehtyisivät matkalla, voisimme hypätä kotimatkalla metron kyytiin. Kertaakaan emme ole  vielä turvautuneet tähän kakkossuunnitelmaan.

2. Riittävän tasainen reitti

Esikoiseni jaksaa jo polkea isojakin ylämäkiä, mutta kuopuksen matkantekoa ne hidastuttavat ja rasittavat kohtuuttomasti. Yksittäiset ylämäet eivät tietenkään haittaa mitään, mutta kovin mäkinen reitti tappaa helposti motivaation. Työnnän kuopusta kevyesti selästä ylämäissä (ja muutenkin, jos huomaan että matka alkaa painaa). Asumme lasten pyöräilyn kannalta onneksi lähes täydellisellä alueella, sillä itäisen Helsingin rannoilta löytyy tasaista kaunista hiekkatietä loputtomasti.

3. Mielekkäät välipysähdyspaikat

Lapset jaksavat pyöräillä yllättävän pitkiä matkoja, jos tiedossa on kiinnostavaa nähtävää. Olemme käyneet tänä kesänä pyörillä esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhassa, minigolfaamassa ja ihailemassa Vanhankaupunginkosken kuohuja. Suunnittelen varsinkin pidemmät pyöräretket niin, että välille osuu jotakin kiinnostavaa ihmeteltävää. Näin motivaatio pyöräilyyn säilyy, eikä matkan tekemisestä tule suorittamista.

4. Säännöllinen energiatankkaus

Eväät ovat tietenkin tärkeä osa jokaista onnistunutta retkeä lasten kanssa. Pillimehut, smoothiet, pähkinät ja hedelmät ovat pelastaneet meidät monesti yllättäviltä väsähtämisiltä. Kun on eväitä mukana, voi välipysähdyksen tehdä missä vaan. Toisaalta pysähdys kivassa kahvilassa voi tuoda tarpeellisen, vähän pidemmän tauon matkantekoon.

5. Hyvä lastenpyörä

Laadukas lastenpyörä on kannattava sijoitus, sillä hyvällä pyörällä ajaminen on lapselle nautinto.  Meidän lapsilla on Frogin lastenpyörät (pyörät saatu blogiyhteistyönä). Frogin pyörissä on kiinnitetty huomiota ergonomiaan, keveyteen ja laadukkaisiin osiin, joten pyörät ovat helppoja hallita ja niillä on kevyt ajaa pitkääkin matkaa.

Ennen kuin lasten kanssa lähtee pidemmille pyöräretkille, täytyy varmistaa, että lapset hallitsevat pyöränsä riittävän hyvin ja ymmärtävät turvallisuusasiat. Muiden tiellä liikkujien varovaisuuteen ei voi luottaa, joten lasten täytyy itse muistaa olla varovaisia. Kuljin nuoremman lapseni vierellä ensimmäisillä pidemmillä pyörälenkeillä juosten, jolloin pystyin tarkkailemaan ja tarvittaessa ohjaamaan häntä helpommin kuin pyörän selästä. Nyt olen jo uskaltanut hypätä oman pyöräni selkään luottavaisin mielin.

-Lilli G