*Kaupallinen yhteistyö. Sisältää alekoodin, jolla saat Evogenom Sport-geenitestin hintaan 190€ (norm. 590€). Koodi löytyy tekstin alta.
Kun kirjoittaa blogia, saa välillä kiinnostavia yhteistyöehdotuksia. Yhden niistä sain huhtikuussa, kun Jyväskyläläinen bioteknologiayritys Evogenom Oy tarjosi minulle mahdollisuuden tehdä Sport-geenitestin, jos raportoisin tuloksista blogiin. Olin aluksi vähän skeptinen. Geenitesti toki kiinnosti todella paljon. Omasta kehosta on aina kiinnostava oppia lisää. En halunnut kuitenkaan antaa geenitietojani minkään ulkopuolisen tahon käyttöön. Perehdyttyäni Evogenom Oy:n tietosuojaselosteeseen vakuutuin kuitenkin siitä, että geenitietoni pysyvät salassa, eikä niitä jätetä mihinkään tietokantoihin. Kirjoitin jo aiemmin keväällä geenitestin tekemisestä blogiin. Nyt pääsen vihdoin kertomaan teille, mitä kaikkea geenitesti kertoi taustaominaisuuksistani urheilijana.
Vaikka elinympäristömme muokkaa meitä monella tavalla koko elämämme ajan, geenit vaikuttavat taustalla. Noin 20-50% kustakin ihmisen ominaisuudesta perustuu vanhemmilta perittyjen geenien muodostamaan genotyyppiin. Fenotyyppi, ilmiasu, eli se millainen ihminen lopulta on, muodostuu sen sijaan ympäristön ja genotyypin yhteisvaikutuksesta. Evogenom Sport-geenitesti on suunnattu urheilijoille ja aktiiviliikkujille. Geenitesti sisältää urheilijaprofiilin ja lisäksi rutkasti muita kiinnostavia tietoja, joita voi hyödyntää harjoittelussa. Geenitestin avulla saa selville esimerkiksi, ovatko geneettiset vahvuudet enemmän nopeus- vai kestävyyslajeissa. Lisäksi geenitestissä selvitetään erilaisia palautumiseen, uneen ja lepoon, ravintoon ja painonhallintaan liittyviä taustaominaisuuksia. Voit tutustua tarkemmin Sport-geenitestin esimerkkiraporttiin, niin saat kokonaiskuvan testin eri osa-alueista.
Harjoittelun suunnitteluun geenitesti voi antaa tärkeää tietoa, koska harjoittelussa on järkevää pyrkiä hyödyntämään geneettisiä vahvuuksia ja välttämään ”genotyyppiä vastaan harjoittelua”. Olen esimerkiksi lukenut, että keskipitkän matkan juoksijoiden harjoittelua rakennetaan joko nopeus- tai kestävyyspainotteiseksi sen mukaan, kummat ominaisuudet ovat juoksijoilla vahvemmat. Lopputulema on paras, kun painotetaan luontaisten vahvuuksien vahvistamista entisestään. Geenit vaikuttavat myös siihen, miksi toinen pystyy harjoittelemaan suurempia määriä kuin toinen. Harjoituksista palautuminenkin on nimittäin osin geenien sanelemaa. Toisaalta toiset meistä ovat geneettisesti aamuvirkkuja ja toiset iltavirkkuja. Tätäkin ominaisuutta kannattaa hyödyntää harjoittelussa, jos mahdollista.
Geenitestistä saatu data on laaja ja olen kiinnostuneena tutkinut sitä nyt jo monta päivää. En voinut etukäteen kuvitellakaan, miten kiinnostavaa omaan genotyyppiin on perehtyä. Kaikesta saamastani tiedosta oli vaikea muodostaa järkevää kokonaisuutta blogiin ja päätin lopulta, että nostan tuloksista omasta mielestäni kaikkein kiinnostavimmat asiat esiin. Korostan sellaisia tuloksia, jotka syventävät ymmärrystä itsestäni liikkujana ja hyödyttävät minua harjoittelun suunnittelussa.
Kestävyyslajit ovat aina vetäneet minua puoleensa
Olen aina pärjännyt kestävyyttä vaativissa lajeissa. Lapsena olin perinteisten kestävyyslajien ohella hyvä myös palloilulajeissa, vaikkei juoksunopeus koskaan ollutkaan suuri vahvuuteni. Pallopelien ohella rakastin lapsena lenkkeilyä ja hiihtämistä. Kilpaurheilusta en nauttinut, vaikka joskus juoksukisoihin eksyinkin. Kävin silti aika pienestä lapsesta lähtien juoksulenkeillä omatoimisesti, koska yksinkertaisesti tykkäsin juosta. Lukioikäisenä olin Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana. Juoksin koulun maastojuoksujoukkueessa ja lisäksi radalla keskipitkiä matkoja. Kehityin nopeasti kouluni parhaaksi naispuoliseksi kestävyysjuoksijaksi, vaikken ollut koskaan harjoitellut juoksua kunnolla tavoitteellisesti. Amerikan vuoden jälkeen innostuin seuraavan kerran kilpajuoksusta vasta 30-vuotiaana, vaikka olen koko aikuisikänikin ollut aktiiviliikkuja ja opiskellut myös liikunnasta itselleni ammatin.
Kun liityin alkuvuodesta 2018 Helsingin Juoksijoiden maratonklubiin, olin harjoitellut kestävyysjuoksua jo jonkin verran. Olin juossut kolme maratonia ja muutaman puolimaratonin. Harjoittelu oli lähinnä määräharjoittelua peruskestävyysalueella. Maratonennätykseni oli 4:02 ja puolimaratonennätykseni 1:42. Juoksukuntoni kasvoi kohisten, kun aloin tehdä vauhtitreenejä maratonklubin valmentajien opastuksella. Puolimaratonennätys parani kolmessa kuukaudessa 5 minuutilla (1:37) ja maratonennätys puolessa vuodessa reilulla puolella tunnilla (3:28). Tällä hetkellä ennätykseni kympillä on 42:49 ja puolimaratonilla 1:34:54. Maratonennätystä lähden jahtaamaan syyskuussa, jos kaikki menee hyvin. Jos pystyn harjoittelemaan kesän ilman suurempia ongelmia, 3:20 alittaminen pitäisi olla hyvänä päivänä saavutettavissa.
Kipuilen aika paljon elämän kokonaiskuormituksen kanssa. Haluaisin harjoitella enemmän, mutta työ ja perhe-elämä vievät niin paljon energiaa, ettei paukkuja täysipainoiseen harjoitteluun ole muulloin kuin kesäisin. Liika kuormittuminen arjessa välillä harmittaa, koska haluaisin kehittyä juoksijana edelleen ja olen ennen geenitestiäkin ajatellut, että minulla on varmasti jonkin verran myös luontaisia lahjoja kestävyysjuoksuun. Pystyn juoksemaan kohtalaisella tulostasolla siitäkin huolimatta, että harjoittelu on vuoden kierron aikana välillä aika repaleista.
Mitä tulokset kertovat ominaisuuksistani urheilijana?
Geenitestin tulokset tukivat ajatustani siitä, että olen luontaisilta ominaisuuksiltani kestävyystyyppi. Lihaskudokseni perinnöllinen rakenne on painottunut voimakkaasti hitaan lihaskudoksen suuntaan. Kuten alla olevista tuloksista näkee, genotyyppini on painottunut huomattavasti keskivertoa korkeammin kestävyysurheiluun. Perinnöllinen hapenkäyttötehoni on kestävyysliikunnan aikana keskivertoa korkeampi ja kestävyyskuntoni kehittyy keskivertoa nopeammin. Ei ole ihme, että kestävyyslajit ovat aina vetäneet minua puoleensa.
Yllättävää sen sijaan oli, että kestävyysgeenien ohella minulla on myös voimageenejä. Alfa-aktiini-3 -geenin (ACTN3) genotyyppini on RX, jossa toinen alleeli (R) tuottaa nopeusvoimaa ja toinen (X) lisää kestävyyttä. Geenitestin mukaan nopeusvoiman kapasiteettini on hieman keskivertoa parempi ja kehityn voimalajeissa keskivertoa nopeammin. On ilmeisesti suhteellisen harvinaista, että hitaan lihassolutyypin omaava yksilö on painottunut myös nopeusvoimaan. Kestävyysgeenit ovat minulla kuitenkin geenitestin perusteella vahvemmat kuin voima-nopeusgeenit.
Geenitestissä kerrottiin myös hapenottoon liittyvistä geneettisistä ominaisuuksista. En ole koskaan harjoitellut niin tosissani, että olisin harjoitellut tietoisesti vähähappisessa ympäristössä. Vähähappinen harjoittelu toisi minulle kuitenkin geenitestin mukaan keskivertoa suuremman vasteen. Noin puolet maksimaalisen hapenottokyvyn vaihtelusta eri urheilijoiden välillä selittyy perintötekijöillä. Maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymisnopeus on minulla erittäin hyvä. Evogenom Oy:n asiantuntijan mukaan hapenottokyvyn kehittymisnopeuden arvo suhteutettuna painoon on ihmisillä yleensä 2-4 ml/min/kg. Minulla se on 6 ml/min/kg, eli keskimääräistä selvästi parempi. Täytyy kyllä rehellisesti myöntää, etten ihan ymmärtänyt teoriaa tämän testituloksen ympärillä, vaikka yritin sitä itselleni selittää ja kysyin ulkopuolistakin apua tuloksen avaamiseen.
Olen kokemuksen kautta huomannut, että pystyn harjoittelemaan aika runsaitakin määriä, jos elämässä ei ole muita stressitekijöitä. Stressin olen sen sijaan huomannut heikentävän suorituskykyäni merkittävästi. Yleensä kesäisin, kun nautin pitkästä opettajan kesälomastani, treenit kulkevat kuin unelma. Heti, kun hektisempi arkirytmi koittaa, minun on vaikea saada harjoitusviikkoja vietyä läpi. Olen kamppaillut lapsiperhearjessa paljon elämän kokonaiskuormituksen kanssa ja joutunut välillä luovuttamaan urheilullisten tavoitteiden suhteen aika kirpeissäkin paikoissa, koska muu elämä on häirinnyt palautumista niin paljon. Olen ollut kateellinen niille tutuilleni, jotka pystyvät ylläpitämään suuria harjoitusmääriä, vaikka arki olisi ihan yhtä hektistä kuin minulla. Vähän yllättäen geenitestin tulokset tukivat tätä huomiota. Geenieni perusteella palaudun kyllä harjoittelusta hyvin, mutta stressi voi kuitenkin heikentää suorituskykyäni. Kuten arkihavainnotkin ovat osoittaneet, olen parhaimmillani stressittömässä ympäristössä.
Myös alla olevat tulokset lihasten sietokyvystä ja väsymisestä tukevat arkisia havaintojani. Ylipitkät suoritukset eivät ole minun juttuni, vaikka maratoneja olenkin silloin tällöin juossut. Toisaalta pitkissä suorituksissa edullinen ominaisuus löytyy paastoverensokeristani, joka on hieman koholla. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi maratonilla siksi, että verensokeritasoni pysyy normaalia korkeammalla pitkissä suorituksissa.
Mitä muita tietoja sain geenitestistä
Urheilijaprofiilin lisäksi sain Sport-geenitestissä tietoa unesta ja levosta, painonhallinnasta, ravinnosta, luontaisista vitamiini- ja kivennäisainetasoista, sekä esimerkiksi riskistä sairastua allergiaan, metaboliseen oireyhtymään tai verenpainetautiin. Lisäksi sain testipakettiin mukaan raportin riskitekijöistäni yhdeksän eri sairauden osalta (nämä saa ostettua lisämaksulla Sport-geenitestiin). Sairauksien geneettisten riskitekijöiden selvittäminen oli kiinnostavaa tietoa, koska lähisuvussani on esiintynyt sydän- ja verisuonisairauksia sekä syöpää.
Ravinnon ja muun terveyden suhteen geenitesti ei tuonut kovin paljon hyödynnettävää tietoa minulle, vaikka tuloksia olikin kiinnostava lukea. Tuloksissa ei noussut esiin mitään yllättävää. Ehkä eniten on hyötyä siitä tiedosta, että minulla on luontaisesti tavallista matalammat magnesium- ja kalsiumtasot. Näin ollen minun täytyy huolehtia, että saan ravinnosta varmasti riittävästi näitä kivennäisaineita. Toinen tärkeä tieto oli se, että suola nostaa verenpainettani normaalia enemmän ja unenpuute nostaa normaalia enemmän riskiäni sairastua verenpainetautiin. Sport-geenitestin lisänä samaani sairauksien riskitekijäanalyysit paljastivat, että minulla on itse asiassa 6,3-kertainen riski sairastua verenpainetautiin verrattuna keskiarvoon. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia verenpaineen kanssa, johtuen varmasti suhteellisen nuoresta iästäni, mutta myös terveellisistä elintavoistani. Kärsin kuitenkin välillä unettomuudesta ja tässä on taas yksi hyvä syy vaalia unta. Tieto verenpainetaudin riskistä kyllä motivoi pitämään yllä muutenkin terveellisiä elintapoja.
Mitä testistä jäi käteen?
On aina kiinnostavaa oppia itsestään uutta, mutta on hyvä myös pohtia, mitä hyötyä näistä testituloksista voisi olla omalle harjoittelulleni. Kuten jo aiemmin mainitsin, harjoittelussa on järkevää vahvistaa niitä ominaisuuksia, jotka ovat luontaisesti vahvoja. Genotyyppiä vastaan harjoittelu ei sen sijaan välttämättä tuota optimaalisia tuloksia.
Sain geenitestistä vahvistusta sille havainnolle, että olen luontaisilta ominaisuuksiltani kestävyystyyppi. Kestävyysominaisuuteni ovat sellaiset, että voisin varmasti kehittyä kestävyysjuoksijana vielä selvästi paremmaksi, jos pystyisin luomaan harjoittelulle paremmat olosuhteet. Toisaalta minun kannattaa hyödyntää myös taipumustani nopeusvoima- ja voimaominaisuuksien kehittymiselle, koska niistä on hyötyä myös kestävyysjuoksussa. Olenkin viime vuonna käymäni voimavalmentajakoulutuksen myötä perehtynyt paljon kestävyysjuoksua tukevaan voimaharjoitteluun ja kokenut hyötyväni siitä paljon.
Haluan kehittyä edelleen juoksijana, jos kehoni kestää harjoittelua. Minun on harjoittelun ja toki muutenkin hyvinvoinnin kannalta järkevää pyrkiä luomaan elämän kokonaisuus mahdollisimman stressittömäksi, sillä stressaavat olosuhteet saattavat vaikuttaa negatiivisesti suorituskykyyni. Jos saisin arjen muut palikat rakennettua optimaalisiksi, harjoittelumäärät voisi geenitestin perusteella nostaa kohtuullisen korkeiksi palautumisen näkökulmasta. Minun kannattaa mahdollisuuksien rajoissa harjoitella aamupainotteisesti, koska olen aamuisin virkeimmilläni. Hyötyisin vähähappisesta harjoittelusta, joten jos oikein haluaisin buustata kuntoani, minun kannattaisi suunnata joskus vaikka Alpeille harjoittelemaan.
Geenitestin tekeminen oli todella mielenkiintoista. Oli joiltain osin jopa hassua, miten geenitestin tulokset tukivat arkisia havaintojani itsestäni. Olen käynyt geenitestin tuloksia nyt läpi moneen otteeseen ja aion palata niihin vielä myöhemminkin. On kuitenkin hyvä muistaa, että genotyyppi kertoo vain osan totuutta. Fenotyyppi, eli se millainen ihminen on, muodostuu genotyypin ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Minulla on hyvät geenit kestävyysurheiluun ja olisi todella hienoa päästä joskus kokeilemaan, miten pitkälle voisin juoksussa päästä, jos saisin optimoitua muun elämäni harjoittelua tukevaksi. Juoksu on minulle kuitenkin viime kädessä vain rakas harrastus, joten tavoitteiden asettamisessa pitää ottaa huomioon muut elämän osa-alueet.
Jos omien taustaominaisuuksien selvittäminen kiinnostaa, suosittelen ostaaman Evogenom Sport-geenitestin.
Käyttämällä koodia LILLISPORT, saat ostettua geenitestin hintaan 190€ Evogenom Oy:n verkkokaupasta (norm. 590€). Tarjous on voimassa 4.7.2021 asti.
Kuvat: Annuska Dal Maso
Lilli G 