Kolmen kuukauden voimaohjelma – maksimivoima, nopeusvoima ja loppuyhteenveto

Kävin viime kevään ja kesän aikana Trainer4You Voimavalmentajakoulutuksen ja kurssin lopputyönä laadin itselleni kolmen kuukauden voimaharjoitusohjelman, jonka tarkoituksena oli tukea juoksuharrastustani. Olen kirjoittanut aiheesta viime aikoina jo useamman blogitekstin ja niitä on luettu ahkerasti (nöyrä kiitos jokaiselle lukijalle). Kolmen kuukauden voimaharjoitusjakso sijoittui ylimenokauden ja maratonharjoittelukauden väliin marraskuusta 2020 tammikuuhun 2021. Ohjelma jakautui kolmeen neljän viikon mesosykliin, joista ensimmäisessä oli perusvoimaa, toisessa maksimivoimaa (sivupainotuksena nopeusvoima) ja kolmannessa nopeusvoimaa (sivupainotuksena maksimivoima). Kirjoitin ensimmäisen mesosyklin treeneistä jo aiemmin. Tässä postauksessa käyn ensin läpi kahden jälkimmäisen mesosyklin treenejä ja lopuksi pohdin koko voimaharjoitusohjelman onnistumista.

Voit lukea ensimmäisen mesosyklin treeneistä täältä.

Toinen mesosykli: Maksimivoima + nopeusvoima

Toiseen mesosykliin kuului kaksi voimaharjoitusta viikossa. Mesosykliin sisältyi kolme kovaa viikkoa ja yksi kevyt viikko. Viikon ensimmäinen voimaharjoitus oli puhtaasti maksimivoimaa ja toinen kontrastivoimaa, jossa yhdistyy maksimivoima ja nopeusvoima. Pääpaino voimaharjoituksissa oli siis maksimivoimassa ja nopeusvoimaa tein sivupainotuksena. Alta löytyvät ensimmäisen ja kolmannen viikon toteutuneet treenit. Kuten ohjelmista näkyy, hain maksimivoimatreeneihin progressiota lyhentämällä sarjoja ja lisäämällä kuormaa. Nopeusvoimaliikkeissä pyrin vähitellen pidentämään matkaa. Lisäksi toteutin nopeusvoimaliikkeissä pienen volyymiprogression. Kevyellä viikolla ohjelmaan kuului vain yksi lyhyehkö maksimivoimatreeni.

Ti 1.12.Pe 4.12.
Maastaveto 4 x 3 (V2) 3’
Yhden jalan selkäpenkki 4 x 6 (V2) 2’
Takareisipenkki 4 x 5-6 (V2) + Avustettu leuanveto ylästopilla 4 x 4-6 (V2) 2’
Korostetut eksentriset pohkeet smith 4 x 5 (V3) + Penkkipunnerrus 3 x 4 (V2) 2’
Lankku ristikkäisnostoilla  3 x 6-8 (V2) 2’
Takakyykky käyntiasennossa  4 x 3 (V2) + Ylätalja myötäotteella 3 x 5 (V2) 2′-3
Bulgarialainen 4 x 3 (V3) + Vipunosto sivulle 3 x 5 (V2) ’2-3

7-10 min tauko

Tasatassut 4 x 5 3’
Vuoroloikka 4 x 6 3’
Ensimmäisen viikon treenit
Ti 15.12.Pe 18.12.
Maastaveto 2 x 2 (V2) + 3 x 1* 3-5’
Takareisipenkki 3 x 5 (V2) + 2 x 5* + Avustettu leuanveto ylästopilla 4 x 2-3* 3’
Korostetut eksentriset pohkeet smith 4 x 6 (V1) + Penkkipunnerrus 2 x 3 (V2) + 2 x 3* 3’
Yhden jalan selkäpenkki 4 x 5 (V1) + Lankku ristikkäisnostoilla  3 x 6-8 3’
Takakyykky  käyntiasennossa   2 x 2 (V2) 3’ + 3 x 1 (V1) + Ylätalja myötäotteella 2 x 4 (V2) + 1 x 4* 4’
Bulgarialainen 4 x 3 (V1) 3’ + Vipunosto sivulle 2 x 4 (V2) + 1 x 4*

7-10 min tauko

Tasatassut 5 x 5 3’
Vuoroloikka 5 x 6 3’
Kolmannen viikon treenit. V2 tarkoittaa, että sarjan päätteeksi pystyisi vielä tekemään kaksi toistoa. Tähtimerkki toistomäärän perässä tarkoittaa niin sanottua tiukkaa sarjaa.

Toisen mesosyklin harjoittelu tuntui todella motivoivalta. Keho tuntui vahvalta ja terveeltä. Maksimivoiman osalta pääliikkeenä pysyi maastaveto. Kyykkyä tein lajinomaisemmin vajaalla liikeradalla käyntiasennossa. Liike löytyy alla olevalta videolta (Tämä on yksi lempiliikkeistäni!). Tykästyin kontrastivoimaharjoituksiin, joita en ole aiemmin tehnyt. Jouduin tosin lyhentämään kontrastivoimaharjoitusta hieman suunnitellusta, koska pitkät palautukset veivät yllättävän paljon aikaa. Tiputin pudotushypyt pois kontrastivoimaharjoituksesta, jolloin jäljelle jäivät tasatassut ja vuoroloikat.

Korona ei sekoittanut treenejäni pahasti, vaikka pyrinkin minimoimaan turhat altistumistilanteet. Kouluni kuntosalilla on hyvä varustus, ja olin alun alkaenkin suunnitellut voimatreenit niin, että ne voisi toteuttaa myös koulun kuntosalilla.

Valitettavasti toisen mesosyklin aikana ollut hyvä flow sai tällä kertaa vähän ikävän päätöksen. Kävin tekemässä maksimivoimajakson viimeisen treenin jouluviikolla. Lämmittelyn loppuvaiheessa maastavedon lähestymissarjassa tunsin äkillisen kivun vasemmassa polvitaipeessani. Keskeytin harjoituksen heti. Muutaman päivän ajan lepäsin ja hoidin jalkaa . Vaikka se ei ollut varsinaisesti kipeä, siinä oli outoa paineen tunnetta. Onneksi polvi alkoi parin viikon jälkeen tuntua taas normaalilta. Valitettavasti treenimotivaatiolleni ei käynyt samoin…

Kolmas mesosykli: Nopeusvoima + maksimivoima

Jouduin siirtämään polvitaivevamman vuoksi kolmannen mesosyklin aloitusta. En uskaltanut tehdä myöskään aiottuja välitestejä. Kehoni on työvälineeni, joten pyrin kunnioittamaan sitä. En ota turhia riskejä vammojen kroonistumisen suhteen. Tein korvaavia voimatreenejä kehonpainolla ja hyppelin matalatehoisia hyppyjä. Olin aikonut tehdä kolmannella mesosyklillä yhteensä kolme voimatreeniä viikossa, joista yksi olisi maksimivoimaa ja kaksi nopeusvoimaa. Vaikka jalka alkoi tuntua jo aika normaalilta parin viikon jälkeen, en saanut jatkettua ohjelmoitua harjoittelua. Tein jotain sinnepäin, mutta en todellakaan sitä, mitä olin suunnitellut. Pohdin (teko)syitä tälle notkahdukselle seuraavassa kappaleessa. Alla esittelen nopeusvoimajakson ensimmäisen viikon suunnitellut treenit.

Tarkoitus oli tämän ensimmäisen viikon jälkeen lisätä maksimivoimatreeniin intensiteettiä lyhentämällä sarjoja ja lisäämällä kuormaa. Nopeusvoimatreeneissä olin aikonut hakea progressiota liikkeestä riippuen lisäämällä viikko viikolta joko suoritusnopeutta tai pituutta.

Viikko 1 (kova): Ma Ke La
Maastaveto (lisävastus kuminauhalla) 4 x 3 (V2) 3’
Yhden jalan hip thrust 4 x 4 (V3) + Leuanveto myötäotteella 4 x 6 (V2) 2’
Pohkeet istuen 3 x 6 (V3)  + Punnerrus 3 x 8 2’
Isometriset pohkeet smith 2 x 3 x 3 sek, (5 sek. välipalautus) (mol.puol.) + Uinti päinmakuuulla nopein liikkein 3 x 10 sek. 2’
Aitahyppelyt tasaponnistuksella 3 x 5 3’
Vuoroloikat 3 x 6 3’/5’
Bulgarialainen kanta-pakarahypyllä 3 x 5 (mol.puol.) 3’
Avustettu voimapyörä 4 x 6-8 2’
60 m kiihdytysjuoksut x 3 3’ 
Pudotushyppy 4 x 5 3’
Syklinen pikavoima:
¼ kyykky käyntiasennossa 4 x 5 (mol.puol.) 3’
Puunhakkaaja 2 x 6-8 sek. 3’
Kantapotkut selinmakuulla jumppapallolla 2 x 6-8 sek.
Kantapotkut päinmakuulla jumppapallolla 2 x 6-8 sek. 
Esimerkki kolmannen mesosyklin suunnitellusta treeniviikosta. Valitettavasti tämän jakson treenien toimivuus jää kokeiltavaksi myöhemmin.

Loppuyhteenveto

Voimaharjoittelu on kiinnostanut minua jo pitkään ja siksi hakeuduin voimavalmentajakoulutukseen viime vuonna. Vaikka halusin ensisijaisesti kehittää ammattitaitoani liikunta-alalla, tietysti minulla oli myös oma lehmä ojassa. Kun tiedän enemmän, voin tehdä omissa treeneissänikin asioita laadukkaammin.

Itse voimaharjoitusohjelma oli mielestäni pääosin onnistunut. Toki se oli ensimmäiseni, joten tarvetta pieneen viilailuun oli jonkin verran. Esimerkiksi kontrastivoimaharjoitukseen olin ensin suunnitellut kolme nopeusvoimaliikettä, tasatassut, vuoroloikat ja pudotushypyt. Huomasin kuitenkin heti ensimmäisellä viikolla, että pitkät palautukset tekivät treenistä aivan liian pitkän. Niinpä jätin pudotushypyt pois. Toinen selkeä kehityskohta liittyi koko voimaohjelman pituuteen. Ensimmäinen mesosykli, neljän viikon perusvoimakausi, olisi voinut kestää vielä toisen kuukauden, jotta olisin saanut maksimivoimaharjoituksista vieläkin enemmän irti. Toisaalta esimerkiksi maastavedossa yhden toiston maksimi pääsi kehittymään tälläkin tavoin vajaassa kahdessa kuukaudessa 77,5 kilosta 85 kiloon. Muuten en päässyt nyt arvioimaan kehittymistäni, koska harjoitusohjelman noudattaminen levisi käsiin.

Kolmas asia, josta olen käynyt keskustelua muidenkin kanssa, on juoksumäärien vähentäminen kolmeksi kuukaudeksi. En pysty treenata kovin suuria tuntimääriä ilman palautumisongelmia, joten päätin vähentää juoksukilometrejä voimajakson ajaksi. Juoksen normaalisti noin 50-70 kilometriä viikossa. Nyt tiputin kahden ensimmäisen kuukauden ajaksi kilometrit 40-55:een. Viimeisellä mesosyklillä oli tarkoitus juosta vain noin 30 kilometriä viikossa. Kestävyysharjoittelu ja nopeusvoiman kehittäminen sopivat vähän huonosti yhteen, joten kilometrien karsiminen oli perusteltua. Juoksun näkökulmasta toteutetun voimaharjoitusohjelman myötä kehittyneet kehon voimatasot siirtyvät juoksuun parantamalla juoksun taloudellisuutta, mutta tietysti kestävyys kehittyy ensisijaisesti harjoittamalla kestävyyttä. Näin ollen ymmärrän hyvin, ettei juoksukilometrien laskeminen kolmeksi kuukaudeksi sovi kaikkien vuosisuunnitelmiin.

Olin etukäteen todella motivoitunut viemään läpi kolmen kuukauden voimaharjoitusjakson, mutta valitettavasti motivaatio ei riittänyt tällä kertaa loppuun asti. Olisi helppo syyttää työn tuomaa kuormaa, koronaa tai mitä nyt ikinä keksiikään, mutta totuus on varmastikin nyt vain se, että päätin priorisoida aikaani muihin asioihin. Luminen talvi sai minussa aikaan huuman. Olen ollut valmis muuttamaan lumen perässä Lappiin, jotta saisin tarjota lapsilleni valkoisen talven. Nyt kun sellainen saapui Etelä-Suomeen, halusin käyttää aikaa lasten talviliikuntataitojen kartuttamiseen. Käytin lapsia ahkerasti pulkkailemassa, luistelemassa, hiihtämässä ja laskettelemassa. Lisäksi teimme pientä pintaremonttia kotona. En jaksanut himosuorittaa, joten jätin treenejä tekemättä. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, millaisen vasteen olisin saanut aikaan, jos olisin saanut vietyä läpi koko kolmen kuukauden voimaharjoitusjakson. Toisaalta tämä kuvasi nyt aika hyvin sitä, mihin oma harjoitteluni sijoittuu prioriteettilistallani. Parhaimmillaan todella korkealle, mutta usein kuitenkin vähän alemmas. Tavoitteellinen harjoittelu tuo elämääni paljon iloa, mutta välillä päätän käyttää rajallisen aikani muihin asioihin. Kaikkea ei voi saada samaan aikaan.

Vaikka nyt kävi näin, en ole lannistunut. Motivaatio-ongelmat pilasivat tämän voimaharjoitusohjelman loppuun viemisen, mutta sain kuitenkin tehtyä monta todella laadukasta treeniä harjoitusohjelman aikana, eivätkä ne menneet hukkaan. Lisäksi kerrytin paljon lisää tietotaitoa testatessani treenien toimivuutta. Vielä joskus toteutan myös kolmannen mesosyklin harjoitukset soveltaen silloiseen tilanteeseen sopivaksi. Jos joku asia on varma, niin se, että voimaharjoittelu pysyy minulla juoksun oheisharjoitteluna jatkossakin. Se tekee juoksevalle keholle valtavan hyvää.

Voimia kaikille kevääseen! Loppuun vielä todiste, etteivät 5-vuotiaan laskettelun opetukseen käytetyt tunnit menneet hukkaan. ❤

Kestävyysjuoksijan voimaharjoittelu

Sain eilen uuden ammattinimikkeen, nimittäin valmistuin voimavalmentajaksi (Trainer4You). Hakeuduin koulutukseen, koska minulla oli sellainen tunne, että olisi aika päivittää ja syventää osaamistani voimaharjoittelun osalta. Voimaharjoittelu kiinnostaa nuoria ja on kiva, kun pystyn entistä paremmin opastamaan opiskelijoitani siinä alkuun – ja eteenpäinkin tietysti niitä, joilla on jo valmiiksi asiasta kokemusta. Koska päivätyössäni pitkäjänteinen valmennus ei ole kuitenkaan mahdollista (ainakaan tällä hetkellä), päätin tehdä koulutuksen lopputyön omaan rakkaaseen harrastukseeni, kestävyysjuoksuun. Ohjelmoin lopputyönä itselleni kolmen kuukauden voimaohjelman peruskuntokaudelle.

Olen tehnyt lihaskuntoharjoittelua juoksun oheisharjoitteluna aina, mutta harvemmin kovin pitkäjänteisesti. Samalla olen tiedostanut jo pitkään, että voimaharjoittelu on osa-alue, johon minun pitäisi panostaa enemmän. Alla perustelen, miksi kestävyysjuoksijan kannattaa myös panostaa voimaharjoitteluun, sekä esittelen tulevan peruskuntokauden voimaohjelmani rungon.

Voimaharjoittelu on tärkeää oheisharjoittelua kestävyysjuoksijalle. Voimaharjoittelun avulla voidaan kehittää kestävyysjuoksijan hermo-lihasjärjestelmän tehontuottokykyä (maksimi- ja nopeusvoima), kestävyyssuorituksen taloudellisuutta sekä loppukirikykyä. Voimaharjoittelulla on myös merkitystä kestävyysurheilijan vammojen ennaltaehkäisyssä. Vahva juoksija sietää suurempia juoksumääriä. (Nummela & Häkkinen 2016, 284) Kestävyysjuoksijan kohdalla on tärkeää tiedostaa, ettei voimaominaisuuksien kehittäminen ole itsetarkoitus, vaan olennaista on kehittää hermo-lihasjärjestelmän voimantuottokykyä nimenomaan kestävyysharjoittelua silmällä pitäen. 

Lihasten kasvusta on kestävyysjuoksussa enemmän haittaa kuin hyötyä, joten kestävyysjuoksijalle soveltuu parhaiten hermostollinen maksimivoimaharjoittelu sekä nopeusvoimaharjoittelu (Nummela & Häkkinen 2016, 285). Kestävyysjuoksussa painottuukin suhteellisen voiman merkitys absoluuttisen voiman sijaan. Juoksun kannalta tärkeitä kehitettäviä lihaksia ovat etureiden lihakset, takareiden lihakset, pohkeen lihakset ja lantion alueen lihakset (sis. pakarat). Myös keskivartalon lihaksilla on juoksussa tärkeä rooli. Juoksijalle lajinomaisia liikkeitä ovat unilateraaliset liikkeet sekä esimerkiksi suurilla nivelkulmilla tapahtuvat lannesaranan liikkeet.

Voimaharjoittelukausi kannattaa aloittaa maksimivoimaharjoittelusta, josta siirrytään vähitellen nopeusvoimaharjoitteluun. Laadukas nopeusvoimaharjoittelu vaatii riittävän maksimivoimatason pohjalle. Peruskuntokaudella voimaharjoituksia olisi hyvä olla kestävyysjuoksijan ohjelmassa kaksi. Lisäksi nopeustyyppinen harjoitus kerran viikossa ehkäisee hermo-lihasjärjestelmän hidastumista. Peruskuntokauden jälkeenkin viikossa pitäisi olla yksi lajinomainen voimaharjoitus, jotta peruskuntokaudella saavutettuja voimaominaisuuksia pystytään ylläpitämään. (Nummela & Häkkinen 2016, 276-277). Voimaa kehittävällä jaksolla olisi hyvä tehdä 1-8 toiston sarjoja 30-70 toistoa/lihasryhmä viikossa (Rytkönen 2018, 81). 

Toteutan voimaharjoitteluohjelman täysipäiväisesti töissä olevalle tavoitteellisesti kestävyysjuoksua harrastavalle 37-vuotiaalle perheelliselle naiselle (minä itse). Kevään 2021 päätavoite on Tukholman maraton touko-kesäkuun vaihteessa (tavoite noin 3 t 20 min). Juoksukilometrejä maratonharjoittelukaudella tulee viikossa noin 70-80. Minulla on voimaharjoittelusta kokemusta yli 20 vuoden ajalta, mutta voimaharjoittelun säännöllisyys on ollut vuosien varrella vaihtelevaa. Viime aikoina kovemman intensiteetin voimaharjoittelu on ollut satunnaista.

Tavoitteena on kehittää peruskuntokaudella juoksun kannalta tärkeiden lihasryhmien maksimivoimatasoa sekä nopeusvoimaa. Lisäksi yleisen hyvinvoinnin kannalta harjoitusohjelmaan lisätään myös ylävartalon lihasvoimaa kehittäviä liikkeitä. Lonkan labrumvamman vuoksi lantion alueen (erit. pakarat) voimatasosta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Arkeen on mahdollista aikatauluttaa 5-7 harjoitusta viikossa, joista peruskuntokaudella voimaharjoituksia on 2-3 ja maratonharjoittelukaudella 1-2. 

Kolmen kuukauden voimaharjoitusohjelma sijoittuu loka-tammikuulle 2020-2021. Harjoitusohjelmassa on käytetty blokkiperiodisaatiota. Kehittymistä arvioidaan testaamalla voimaharjoitusjakson alussa, toisen ja kolmannen mesosyklin välissä sekä kolmannen mesosyklin jälkeen maastavedon, takakyykyn ja yhden jalan hip thrustin 1-3 RM (repetition maximum), sekä kevennyshypyn (korkeus) ja vauhdittoman 5-loikan (pituus) avulla. Kolmen kuukauden periodin jälkeen voimaominaisuuksia pyritään ylläpitämään kerran viikossa esimerkiksi kontrastivoimaharjoittelun avulla. Seurantaa voimaominaisuuksien säilymisestä toteutetaan samoilla testeillä parin kuukauden välein.

Alla olevasta taulukosta löytyy peruskuntokauden voimaharjoittelun ohjelmarunko. Syy, miksi juoksun määrä laskeee minimiin kolmannella mesosyklillä johtuu siitä, että kestävyysharjoittelun on todettu heikentävän nopeusvoimaominaisuuksien kehittymistä. Lyhyt, neljän viikon juoksumäärien vähentäminen tuskin vaikuttaa kestävyyskuntoon, mutta voi merkittävästi edistää nopeusvoiman kehittymistä verrattuna tilanteeseen, jossa juoksuharjoittelua jatkettaisiin normaalisti. Nopeusvoiman kehittyminen taas tuo etuja myöhempään harjoitteluun. Se, miten hyvin saan nopeusvoimaominaisuudet ylläpidettyä kevään aikana maratonharjoittelukaudella, jää nähtäväksi.

1. Mesosykli 4 vkoa: 26.10.-22.11.2020

Perusvoima

  • 3-4 kestävyysharjoitusta (40-50 km/vko)
  • 2 perusvoimaharjoitusta
    • toistot 3-6, tukiliikkeet 4-8, 
2. Mesosykli 4 vkoa: 23.11.-20.12.2020

Maksimivoima, sivupainotuksena      nopeusvoima

  • 3-4 kestävyysharjoitusta (40-50 km/vko)
  • 1 maksimivoimaharjoitus
    • toistot 1-3, tukiliikkeet 3-6
  • 1 kontrastivoimaharjoitus
    • toistot 1-3, tukiliikkeet 3-6 + nopeusvoimassa toistot 1-5 
Väliviikko (jouluviikko 21.12.-27.12.)
3. Mesosykli 4 vkoa: 28.12.2020-24.1.2021

Nopeusvoima, sivupainotuksena maksimivoima

  • 2 kestävyysharjoitusta (n. 30 km/vko)
  • 2 nopeusvoimaharjoitusta
    • toistot 1-5
  • 1 maksimivoimaharjoitus
    •  toistot 1-3, tukiliikkeet 3-6

Jokaisella mesosyklillä on kolme kovempaa ja yksi kevyempi voimaharjoitusviikko, jotta hermo-lihasjärjestelmä pääsee palautumaan riittävästi mesosyklien välillä. Mesosykleillä progressio tapahtuu enemmän intensiteetin kuin volyymin kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että painoja lisätään joka viikko sarjoihin, mutta toistomäärät eivät kasva. Ohjelmointi etenee yleisemmistä voimaharjoitteluliikkeistä (esim. takakyykky, maastaveto, pohjenousut) kohti lajinomaisempia harjoitteita (esim. yhden jalan 1/4 kyykky, isometrinen pohjepito, vuoroloikka). Tarkkoja ohjelmia en paljasta – ainakaan vielä. 🙂

On kiinnostavaa nähdä, miten voimaominaisuuteni kehittyvät kolmen kuukauden ohjelman aikana, sekä toisaalta seurata, miten kehittyvät voimatasot vaikuttavat juoksuun. Kiinnostavaa on myös selvittää, saanko ylläpidettyä saavutettuja voimatasoja maratonharjoittelukauden ajan. Aion raportoida Instagramiin ja blogiin tarkemmin voimaohjelman toteuttamisesta sitten, kun se on ajankohtaista. Sitä ennen keskityn syksyn toivottavasti järjestettäviin juoksukisoihin sekä jo totuttuun satunnaisempaan voimaharjoitteluun – sekä tietysti alkavaan erittäin paljon epätietoisuutta aiheuttavaan lukukauteen töissä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

-Lilli G

Kuvan otti ystäväni Linda Cainberg eilisellä tv-reippaalla Vantaanjoen varressa.

Lähteet:

Nummela, A. 2016. Kestävyysharjoittelu. Teoksessa Mero A., Nummela, A., Kalaja, S. & Häkkinen, K. (toim.) Huippu-urheiluvalmennus. VK-Kustannus. 

Nummela, A. & Häkkinen, K. 2016. Kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistäminen. Teoksessa Mero A., Nummela, A., Kalaja, S. & Häkkinen, K. (toim.) Huippu-urheiluvalmennus. VK-Kustannus.

Rytkönen, T. 2018. Voimaharjoittelun käsikirja. Fitra.

Kestävyysurheilijan voimaharjoittelu. https://www.trainer4you.fi/blogi/kestavyysurheilijan-voimaharjoittelu/