Maastopyöräily on kiehtonut minua jo useamman vuoden ajan. Moni tuntuu sitä harrastavan ja moni tuntuu siihen hurahtaneen. Nyt Rajamäelle muuton myötä kiinnostus maastopyöräilyä kohtaan on lisääntynyt entisestään. Täällä on hienot mahdollisuudet lajin harrastamiseen.
Pääsimme puolisoni kanssa syyslomalla tutustumaan maastopyöräilyn saloihin Pekka Lintusaaren ohjaamalla alkeiskurssilla. Lintusaari pitää maastopyöräilyopastuksia Helsingin Keskuspuistossa, Park Hotel Haaga Central Parkin tiloissa sijaitsevan Rolloutdoors -pyörävuokraamon yhteydessä.
Saimme pyörävuokraamosta lainaan Canyon Neuron CF 8 täysjousitetut pyörät. Lintusaari selitti meille perusteellisesti lainapyörien ominaisuudet, sekä opasti pyörien käytössä. Lintusaari esimerkiksi korosti, että maastossa kannattaa painaa etu-ja takajarrua samanaikaisesti. Vain etujarrua painamalla voi lentää stongan yli. Pelkän takajarrun painaminen taas saa takapyörän helposti liirtoon. Hissitolppa oli minulle ihan uusi tuttavuus. Miten nerokasta, että satulan korkeutta voi säätää maaston vaativuuden mukaan ajon aikana! Helpoilla reiteillä ja ylämäissä satulan voi säätää korkeammalle, jolloin ajoasento on parempi. Teknisemmillä reiteillä ja alamäissä matalampi satula lisää turvallisuutta, kun painopiste on alempana.
Pyöräilimme aluksi läheiselle hiekkakentälle harjoittelemaan pyörän hallintaa. Lintusaari teki meille harjoitusradan kartioilla. Kieli keskellä suuta kiersimme, kaarsimme ja pysäyttelimme. Tekniikkavinkeistä oli yllättävän paljon hyötyä. Lintusaaren mukaan maastopyöräilyyn onkin hyvä tutustua aluksi oppaan kanssa. Näin oppii perusasiat ajotekniikasta ja maastopyöräilyetiketistä. Porukassa lajiin tutustuminen on sitä paitsi aina hauskempaa. Lintusaari pitää esimerkiksi paljon työhyvinvointipäiviä erilaisille työyhteisöille. Suomen Ladun paikallisyhdistykset järjestävät myös erilaisia porukkalenkkejä, joihin voi mennä mukaan. Kuten nykyään kaikesta muustakin, myös maastopyöräilystä löytyy paljon erilaisia Youtube-tutoriaaleja aina pyörän hankinnasta ajotekniikkaan ja huoltoon. Niitäkin kannattaa hyödyntää.
Hiekkakenttäharjoitusten jälkeen pääsimme itse asiaan – poluille. Haagasta pääsee sukeltamaan Keskuspuistoon ylittämällä kolmostien. Keskuspuistoon on juuri merkitty maastopyöräilyreitti, joka vie Laaksosta aina Keskuspuiston pohjoisosiin asti. Etenimme reittiä pitkin letkassa sopivilla turvaväleillä. Pysäytimme vähän väliä paikkoihin, joissa oli hyvä harjoitella erilaisia maastopyöräilyssä tarvittavia taitoja, kuten ylä- ja alamäkiajoa, kivikkoisella polulla polkemista, ja pienten esteiden ylittämistä. Opin, että ylämäissä takapuolen kannattaa olla satulassa ja ylävartalon painon edessä, jotta pyörä ei lähde keulimaan. Vastaavasti alamäissä takamus kannattaa viedä mahdollisimman taakse ja alas, jotta painopiste pysyy takapyörällä. Huomasin konkreettisesti, miten iso vaikutus rengaspaineilla oli renkaiden pitävyyteen. Pyöräni liukasteli alkumatkasta ärsyttävästi, enkä meinannut päästä mutaisia ylämäkiä ylös. Kun rengaspaineita laskettiin, alkoi homma sujua. Siinä, missä maantiepyöräilyssä korkeista rengaspaineista on hyötyä, maastossa renkaat saavat olla aika tyhjät, jotta ne tarraavat paremmin kiinni alustaan.
Ennen takaisin Park Hotel Haaga Central Park -hotellille paluuta, Lintusaari esitteli meille vielä reppunsa sisällön. Koska maastopyöräilyssä saattaa sattua ja tapahtua, on hyvä olla varautunut esimerkiksi renkaan puhkeamiseen ja pieniin havereihin. Pieni ensiapulaukku ja muutamat pyöränhuoltovälineet eivät paina paljoa repussa. Itseään kiittää sen kerran, kun niitä tarvitsee. Myös 112-apin lataaminen puhelimeen on tärkeää, jotta puhelin pystytään tarvittaessa paikantamaan. Maastopyöräilyssä pitää varautua siihen, että joskus pannuttaa vähän isommin. Kun pitää järjen päässä, suurempien havereiden riski on kuitenkin kai suhteellisen pieni.
Turvallisuustekijöiden lisäksi Lintusaari korosti myös maastopyöräilyetikettiä. Maastopyöräilyssä pitää muistaa kunnioittaa luontoa ja ottaa muut luonnossa liikkujat huomioon. Siihen, kuinka paljon maasto kuluu maastopyöräilystä, vaikuttavat maaperä, sääolosuhteet sekä vuodenaika. Maaston kulumiseen voi vaikuttaa myös omalla toiminnallaan. Esimerkiksi lukkojarrutusten välttäminen säästää luontoa. Maastopyöräilijän on tärkeä olla tietoinen alueen tai reitistön säännöistä ja noudattaa roskattoman retkeilyn periaatteita. Jokamiehen oikeuksien tunteminen on tärkeää kaikille luonnossa liikkujille. Suomen Latu on koonnut hyvän ohjeistuksen maastopyöräilystä ja jokamiehenoikeuksista. Ohjeet kannattaa käydä kertaamassa ennen maastoreiteille lähtemistä.
Alkeiskurssi kesti noin 2,5 tuntia. Sinä aikana saimme mukavasti tuntumaa maastoajoon, sekä rutkasti lisää tietoa maastopyöräilystä. Liikuimme alkeiskurssin ajan aika pienellä alueella ja pysähdyksiä tuli aika tiuhaan. Onneksi olin pukeutunut lämpimästi, niin ei tullut liian kylmä. En ole mikään hurjapää luonteeltani, mutta jotenkin maastopyöräilyssä yhdistyy pienen jännityksen lisäksi monta sellaista elementtiä, joissa olen mukavuusalueellani. Maastopyöräilyssä on hyötyä hyvästä fyysisestä kunnosta, siinä saa liikkua luonnon helmassa raittiissa ulkoilmassa ja kokea oppimisen riemua. Ihan yhtä rohkeasti en tarttunut haasteisiin kuin puolisoni, mutta kurssin jälkeen oli kuitenkin itseni voittanut olo.
Innostun usein lajeista, joita kokeilen. Se kuuluu perusluonteeseeni. Osin siksi olen varmaan päätynyt liikunnanopettajaksi. Maastopyöräilyharrastuksen jatkamista kuitenkin häiritsee vielä yksi seikka: Täytyy varmaan kirjoittaa joulupukille ja toivoa ihka omaa maastopyörää.
Kuvat: Pekka Lintusaari
Tässä vielä meidän alkeiskurssista tehty video:
Lilli G 